maanantai 22. lokakuuta 2012

Syksy ja kuin kevättulvat...

7 kommenttia:

  1. Ihania kuvia tullut tänne taas! Kaunista.

    VastaaPoista
  2. Nämä kumpikin ovat aivan upeita! Tuossa alemmassa on niin ihanasti pehmeää voimaa kuohuissa ja sitten herkkiä puun oksia, että ihan odotan, milloin saisin aiheesta runosen tehtyä :-).

    VastaaPoista
  3. Kiitos kommentista! Sitä runoa odotellessa... ;-)

    VastaaPoista
  4. Hei Ulla, tässä runo, joka odotti tulemistaan siitä asti kun ensi kerran tuon kuvan näin. En tiennyt muuta paikkaa minne sinulle tämän olisin lähettänyt, voit poistaa toki täältä, jos haluat. Mutta: Kiitos puhuttelevasta kuvasta ja siis ideasta, Eija

    KOSKEN PARTAALLA


    Minä kosken partaalla seison
    sen kuohuja kuuntelen,
    kauas toiselle rannalle katson
    sua mielessäin suutelen.

    Lähdit syksyn myötä sä matkaan
    kuin tulva vie kesäiset veet.
    Minä hetken yksin saan jatkaa
    ulos tulvii nyt kyyneleet.

    Vaan herkkänä katsovat koivut
    joen rannalla toisiaan:
    Sinä myös kuten minä toivut,
    lumi hetken on haltija maan.

    Ja keväällä kutsuvat urvut,
    tanssiin koivun jo keltaisen,
    niin silloin, silloin sä saavut
    on kesä taas yhteinen.

    Minä kosken partaalla seison,
    sen kuohuissa sinut nyt nään.
    Sun armaan miehisen hahmon
    ja valkoisen kiharapään.

    On koskessa voimaa, taikaa
    myös pehmeyttä harteillaan,
    se kuvastaa ihmisen aikaa
    sen herkkyyden voimaksi saan.

    Kuin koivujen kultainen ranta
    talven ajaksi autioituu,
    myös uuteen kevääseen kantaa
    vuosi vuodelta vahvistuu!



    Kuva: Ulla V.
    Runo: Eija L.

    VastaaPoista
  5. Hei Eija! Aivan ihana runo!! Kiitos siitä! En varmasti poista, toivottavasti sen täältä moni muukin lukee - iloksi heillekin! Terveiset!

    VastaaPoista
  6. No hyvä, että pidät, kiitos! Ja tässähän niitä voi yhdessä katsella. Pitääpä käydä aina kurkkaamassa sun kuvia, jos vaikka uutta runoa pukkaisi... tämä on ihan eka, minkä jonkun toisen kuvaan olen tehnyt :-)
    (poistin edell. kommentin, kun oli virhe, enkä osannut siinä korjata)

    VastaaPoista
  7. No onpa kunnia minulle olla eka, kiitos! Täällähän nämä tosiaan säilyvät. Poistin sen poistetun kommenttisi ;-)

    VastaaPoista